Page 53 - Hevosmaailma 6/2021
P. 53

SM-hopeaa sekä Viron mesta-
       ruusluokan voitto. Vuoden 2021
       SM-kullan ansiosta Kalalahden
       seuraava tähtäin on jo ensi vuo-
       den Ranskan MM-kisoissa.
        Valjakkoajossa Suomi on har-
       rastajamääräänsä nähden menes-
       tynyt maa. Kärki on melko kapea
       ja taso kansainvälisestikin kova.
        –  SM-kisojen menestys ei rii-
       tä paikkaan MM-kisoissa, vaan
       paikka edellyttää kansainvälisis-
       sä kisoissa menestymistä. Ponilla
       ja hevosella ei sinänsä ole muuta
       eroa kuin koko, mikä on otettava
       huomioon etenkin käännöksissä.
       Poni kääntyy nopeammin, mutta
       on hevosissakin vikkeliä yksi-
       löitä. Pari- ja nelivaljakoissa on
       enemmän säätämistä kuin yk-
       siköissä. Yksikön ajaminen on
       lähellä ratsastusta, mutta kuski
       on vain kolme metriä perässä
       vaunuissa. Hevosen pitää olla
       ääniohjattava ainakin jossakin
       määrin, koska jaloilla hevosta ei
       voi ohjata ratsastuksen tapaan,
       sanoo Leena Kalalahti.
        Valjakkoajokilpailussa ajetaan
       koulu-, maraton- eli kestävyys- ja
       tarkkuuskoe. Osakokeista Lee-
       nalle  mieluisin  on  tarkkuus-
       ajokoe. Tarkkuusajokilpailu on
       herkkä laji, jossa riski pisteme-
       netykseen on suuri.
        –  Kestävyyskokeessa,  jota
       myös  maratoniksi  kutsutaan,
       luottamus  hevosen  ja  kuskin
       välillä on erittäin tärkeää. He-
       vosen on uskottava, että se sel-
       viää esteistä. Laji vaatii hevoselta
       nopeusvoimaa, kuuliaisuutta ja
       rohkeutta, Leena Kalalahti sa-  Leena Kalalahti ja Judym voittivat ylivoimaisesti SM-kultaa viime kesänä Sipoossa.
       noo. !                     Valjakko on tottunut kilpailemaan myös ulkomailla. Kuva: Leena Niemistö

          Rodulla tai koolla ei merkitystä






          !  Valjakkoajokilpailussa aje-   Tarkkuuskokeessa  on  kei-   laskettu  ihanneaika,  jonka   ko ajaa oikeassa järjestykses-
          taan koulu-, maraton- eli kestä-  loista  rakennettuja  portteja.   ylittämisestä tai alittamisesta   sä. Esteellä mitataan käytetty
          vyys- ja tarkkuuskoe. Hevosen   Niiden etäisyys toisistaan on   kilpailija saa virhepisteitä.  aika ja mahdolliset virhepis-
          tai ponin rodulla tai koolla ei   luokan vaikeustasosta riippu-  Maraton oli aikanaan jopa 30   teet muun muassa putoavista
          sinänsä ole merkitystä. Koulu-  en joitakin kymmeniä senttejä   kilometriä, mutta se lyhentyi   esteenosista. Putoavat esteen
          koe noudattelee paljolti kenttä-  enemmän kuin valjakon vau-  nykyiseen 12-15 kilometriin.   osat ovat palloja. Maasto vaih-
          ratsastuksen koulukoetta mutta   nunleveys.          30 kilometriä oli todella ras-  telee yleisesti tasamaasta rin-
          kenttä on 40x80 tai 40x100   Tarkkuusajossa pätevät pit-  kas matka hevosille. Esteitä on   teisiin ja myös maastopohjat
          metriä, vain pienille poneille   kälti samat säännöt kuin ra-  vaativissa luokissa seitsemän,   vaihtelevat.  Estealueilla  on
          kenttä on kokoa 20x40 metriä.   taesteratsastuksessa. Keilojen   helpommissa luokissa 4-5.   portteja, joiden lävitse kilpai-
          Vaativissa luokissa voi laukata,   päällä olevien pallojen pudot-  Esteet  ovat  kiinteitä  esi-  lijan on pujoteltava määrätyssä
          helpoissa luokissa ei laukkaa   tamisesta lankeaa kilpailijalle   merkiksi kivistä, puomeista,   järjestyksessä.
          ole.  Vaikeimmissa  luokissa   kolme virhepistettä per este.  aidoista  tehtyjä  rakenteita.   Virhepisteitä kertyy este-
          osa ohjelmasta ajetaan yhdellä   Maratoniin  kuuluu  kaksi   Esteen osien väliin merkitään   alueilla kulutetun ajan perus-
          kädellä ohjista kiinni pitäen.  osuutta  ja  kummallekin  on   portteja, joiden kautta valjak-  teella.



                                                            53
   48   49   50   51   52   53   54   55   56   57   58