Puheenjohtajaksi valittiin vuoden 2026 loppuun jatkuvalle toimikaudelle Sonja Lesch, joka oli ainoa ehdokas. Hallituksen jäseneksi toimikaudelle, joka päättyy vuoden 2028 lopussa, valittiin Merja Alastalo. Vuoden 2027 loppuun asti valittiin kaksi uutta hallituksen jäsentä, Mariina Hallikainen ja Outi Korppoo. Viimeisenä valittiin vuonna 2026 loppuvalle kaudelle Päivi Savilahti-Bäckmann ja Minna Leppänen. Hallituksessa jatkaa kesäkuussa valittu Niklas Närhinen vuoden 2028 loppuun asti.
”Ensimmäinen tehtävämme on muodostaa rehellinen kokonaiskuva liiton tilanteesta, tunnistaa akuutit asiat ja tehdä tarvittavat päätökset nopeasti ja vastuullisesti. Sen jälkeen katse suunnataan määrätietoisesti eteenpäin. Haluamme rakentaa yhdessä jäsentemme kanssa pitkäjänteisen strategian, joka kantaa SRL:n vahvana kohti uutta vuosikymmentä”, toteaa uusi hallituksen puheenjohtaja Sonja Lesch.
”Tavoitteeni on tehdä Ratsastajainliitosta jälleen aidosti jäsentensä liitto. Jäsenet ovat liitto, ja hallinnon tehtävä on palvella heitä, toteuttaa heidän tahtoaan ja valvoa heidän etuaan. Nyt alkaa avoimuuden, oikeudenmukaisuuden ja vastuullisuuden aika. Rima on korkealla. Tavoitteeni on, että SRL:sta rakennetaan Suomen paras urheiluliitto.”
Eronneen hallituksen puheenjohtaja Marjukka Manninen aloitti ylimääräisen liittokokouksen vielä viimeisen kerran puheenvuorollaan, jossa hän iloitsi Aachenin MM-kilpailujen suomalaismenestyksestä ja antoi muutenkin katsastusta kilpailukauteen. Hän muistutti myös, että kentällä, alueilla, seuroissa ja ratsastuskouluissa on tehty todella tärkeää ja aktiivista työtä.
”Sisäisen kinastelun sijaan meillä on haasteita ihan riittämiin ulkopuoleltakin. Lajia haastaa ja haastetaan rajusti ulkoapäin”, muistutti Marjukka Manninen ja toivoi, että liiton tilanne rauhoittuu, ja katseet, tekeminen ja keskittyminen suunnataan eteenpäin. Hän toivotti uudelle hallitukselle työrauhaa.
Niklas Närhinen antoi työryhmän puolesta uuden selonteon ja suositteli, ettei vuoden 2025 tilinpäätöstä vahvisteta. Hallitus antoi vuoden 2025 kokoonpanollaan vastineensa työryhmälle. Pitkän keskustelun jälkeen kokousyleisö vahvisti vuoden 2025 tilinpäätöksen ilman, että siitä piti äänestää.
Hallitus jätti jo 1.7.2026 eropyyntönsä, mutta toteuttaakseen yhdistyslakia ja jäsenistön etua, se valmisteli vielä elokuun ylimääräisen kokouksen. Hallitus todettiin kokouksessa eronneeksi ennen kuin lähdettiin valitsemaan uutta puheenjohtajaa ja viittä hallituksen jäsentä. Hallituksen eronpyyntö koski myös Suomen Ratsastajainliiton Kannatusyhdistystä, joka hallinnoi Ratsastajainliiton 25 prosentin omistusosuutta Ypäjän Hevosopistosta. Senkin puheenjohtajaksi valittiin Sonja Lesch ja jäseniksi hallituksen jäsenet toimikausiksi kuten Ratsastajainliiton hallitukseenkin.
Hallituksesta erosivat kokouksessa puheenjohtaja Marjukka Manninen sekä hallituksen jäsenet Dan Björklöf, Salla Varenti, Valtteri Gundersby, Carina Nyholm ja Aki Karhapää. Emilia Vättö erosi hallituksesta toukokuun lopussa, ja kesäkuussa hänen tilalleen valittiin Niklas Närhinen.
Vuoden 2026 alussa aloittanut hallitus pois lukien Vättö ei ole enää ylimääräisessä liittokokouksessa 30.6.2026 sovitun mukaisesti viime kuukausina tehnyt isoja päätöksiä, ainoastaan toiminnan kannalta pakollisia toimenpiteitä. Strategiatyö on keskeytetty, talousarvion tekeminen on lähtökuopissa, tulevaa pääyhteistyökumppania vakuutusturvaan ei ole sovittu, valmentajasopimukset tekemättä ja uuden toiminnanjohtajan rekrytointityö aloittamatta. Uusi hallitus käynnistää toimintansa järjestäytymiskokouksessa lähiaikoina.
Jukka-Pekka Leskinen kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi
Jukka-Pekka Leskinenkutsuttiin kokouksessa Ratsastajainliiton kunniapuheenjohtajaksi. Yleisesti edellytetään, että kutsuttava henkilö on toiminut vähintään 30 vuoden ajan liiton ja sen jäsenten hyväksi sekä erittäin huomattavasti myötävaikuttanut koko maan ratsastusurheilun edistämiseen. Kunniapuheenjohtajana voi olla yksi henkilö kerrallaan.
Leskinen on pitkäaikainen vaikuttaja suomalaisessa ratsastusurheilussa. Hänet valittiin yksimielisesti Ratsastajainliiton puheenjohtajaksi marraskuussa 2008. Hän luotsasi liittoa kaksi peräkkäistä kautta. Hänen puheenjohtajakaudellaan keskityttiin vahvasti liiton organisaation vakauttamiseen, yhteistyön rakentamiseen alueiden välillä sekä suomalaisen kilpa- ja harrasteratsastuksen perusteiden vahvistamiseen.
Vuonna 2020 SRL:n syyskokous kutsui Leskisen liiton kunniajäseneksi kenttäratsastuskomitean esityksestä. Hän on myös seuransa Kangasalan Ratsastajien kunniajäsen vuodesta 2018. Tunnustus myönnettiin hänen tekemästään mittavasta elämäntyöstä ratsastuksen hyväksi. Joulukuussa 2025 hänelle myönnettiin SRL:n ansioristi tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta liiton hyväksi ja koko maan ratsastusurheilun edistämisestä. Hän on toiminut myös kansainvälisen ratsastajainliiton (FEI) solidaarisuuskomitean jäsenenä sekä Maaseudun Työnantajien Liiton valtuuskunnan puheenjohtajana.
Leskinen on korostanut ratsastuksen ainutlaatuisuutta lajina, jossa miehet ja naiset sekä eri ikäpolvet kilpailevat tasavertaisesti toisiaan vastaan. Hän näkee arvon siinä katkeamattomassa ketjussa, joka alkaa laaja-alaisesta ja vahvasta harrastustoiminnasta ja jatkuu aina huippu-urheiluun asti.
Kokeneena järjestöjohtajana hän on muistuttanut, että Ratsastajainliiton kaltaisen urheiluliiton johtaminen vaatii erilaista otetta kuin perinteinen bisnesjohtaminen. Leskisen mukaan menestys liitossa perustuu liiton työntekijöiden ammattitaidon kunnioittamiseen, vahvaan kuunteluun ja yhteistyöhön eri alueorganisaatioiden, ratsastusseurojen ja vapaaehtoisten toimijoiden välillä.
Hänen toimintaansa määrittävät myös eettinen vastuu ja solidaarisuus. Hänen 75-vuotismerkkipäivänsä yhteydessä vuonna 2022 järjestetty keräys tuotti lähes 10 000 euron lahjoituksen Ukrainan hevosille kriisin keskellä.
Leskinen perusti 1970-luvulla Keravan ratsastuskoulun yhdessä puolisonsa Harriet Leskisen kanssa. 1980-luvulla perhe muutti Wääksyn kartanoon, Kangasalle, jonne he rakensivat ratsastuskeskuksen maneeseineen, kenttineen ja monipuolisine maastoesteineen.
Leskinen on viihtynyt hevosen selässä jo vuosikymmeniä. Hänen omassa lajissaan, kenttäratsastuksessa, hän voitti ensimmäisen SM-mitalinsa, kultaisen vuonna 1978 hevosella Alistair Mac Lean, ja voitti kisauransa aikana myös useita muita mitaleita.
Kultaiset ansiomerkit Salo-Karlssonille ja Kankaiselle
Anna-Mari Salo-Karlssonille ja Heikki Kankaiselle myönnettiin kokouksessa Ratsastajainliiton kultaiset ansiomerkit.
Haukivuoren ratsastusseura Hars2001:n perustaja ja pitkäaikainen puheenjohtaja Anna-Mari Salo-Karlsson on tehnyt vuosikymmenten ajan merkittävää työtä ratsastusharrastuksen, seuratoiminnan ja nuorten liikunnan hyväksi Haukivuorella ja Mikkelin seudulla.
Haukivuoren ratsastuskoulun ja Hars2001:n merkitys paikkakunnalla on vahva: ratsastus on innostanut erityisesti lapsia ja nuoria, ja seura on noussut yhdeksi Haukivuoren merkittävimmistä urheiluseuroista.
Salo-Karlsson on kilpaillut seura- ja piiritasolla esteratsastuksessa. Nykyisin oma ratsastus painottuu maastoiluun ja kevyempään liikkumiseen, mutta valmennus- ja opetustyö jatkuu vahvana ratsastuskoulun ja oppilaiden parissa.
Valmentajana Salo-Karlsson on kannustanut ratsastajia tavoitteellisuuteen ja kilpailutoimintaan. Valmennusinnostus vahvistui jo 1980-luvulla Jani Savolaisen kanssa, joka voitti valtakunnallisen Hopea Kannus -kilpailun useamman kerran.
Salo-Karlsson on myös kasvattanut ja kouluttanut hevosia. Hänen kasvateistaan esimerkiksi O.N. Madame Butterfly on menestynyt kouluratsastuksessa Kaisa-Maria Karlssonin ratsastamana ja O.N. Desdemona kenttäratsastuksessa Veera Mannisen ratsastamana.
Hars2001 juhlii syksyllä 2026 seuran 25-vuotista taivalta. Juhlavuosi nostaa esiin Salo-Karlssonin pitkäjänteisen työn, jonka vaikutus näkyy paikallisessa harrastustoiminnassa, kilpailumenestyksessä ja koko Haukivuoren yhteisössä.
Heikki Kankainen on ratsastusurheilun pitkäaikainen taustavoima, joka tunnetaan kilpailuissa ”Hankkijan miehenä”. Hankkija Oy:n harraste-eläinten ja maatilatarvikkeiden osastopäällikkönä toimiva Kankainen on tehnyt vuosikymmenten ajan väsymätöntä työtä ratsastusurheilun hyväksi.
Kankainen on ollut avainroolissa luomassa ja ylläpitämässä Hankkijan ja Ratsastajainliiton poikkeuksellisen pitkää ja tiivistä yhteistyötä. Hänen sitoutumisensa ansiosta Hankkija on ollut mukana tukemassa suomalaista ratsastusta aina ruohonjuuritasolta SM-kisoihin saakka.
Hänen sydäntään lähellä on aina ollut yhteistyö nuorten urheilijoiden ja nuorten hevosten parissa, mutta myös maamme suurimpien ratsastuskilpailujen parissa. Helsinki International Horse Show´ssa Kankainen on ollut mukana useamman vuosikymmenen ja Tampereen Hevoset-messuilla, jossa hän on ollut toteuttamassa arvostettua hevosenhoitajien mestaruuskilpailua. Myös raviurheilu on hänelle tuttu, ja hän onkin toiminut asiantuntijana Vuoden Kavionjälki -tunnustuksen palkintoraadissa yhdessä SRL:n ja Suomen Hippoksen edustajien kanssa.
Kankainen on hevosmies ja monitoimija, jonka panos suomalaisen ratsastusurheilun elinvoimaisuudelle, näkyvyydelle ja nuorten harrastustoiminnalle on mittaamattoman arvokas.
