Hevoskynnön SM-kilpailussa tarvitaan hevosen ja ohjastajan välistä yhteistyötä, mutta parihevossarjassa yhteistyön täytyy toimia myös hevosten kesken. E.V Kenraali ja Hallanvaara ovat muodostaneet toimivan parivaljakon jo vuosien ajan.
Raili Mäki-Jaakkola kertoo, ettei E.V. Kenraalista ja Hallanvaarasta pitänyt alun perin tulla paria. Hallanvaaran osti Mäki-Jaakkolan hyvä ystävä ja hevosmiestaidon opettaja, mutta hevosen suunniteltu pari kuoli. Silloin päätettiin kokeilla, miten Hallanvaara ja E.V Kenraali sopisivat yhteen.
”Se oli vähän niin kuin vahinko, että niistä sitten tuli pari”, Mäki-Jaakkola kertoo.
Kokeilu osoittautui onnistuneeksi. Hevoset toimivat hyvin yhteen, ja vuosien aikana parivaljakko on tehnyt monenlaisia töitä.
”Hevosten täytyy vain tulla hyvin juttuun keskenään ja tietää suurin piirtein, mitä tehdään. Ne osaavat lukea toinen toistaan. Ne esimerkiksi osaavat lähteä yhtä aikaa matkaan”, hän kuvailee hevosten yhteistyötä.
Vaikka E.V. Kenraali ja Hallanvaara osallistuvat jälleen hevoskynnön SM-kilpailuun, kyntämistä kaksikko ei ole tänä vuonna erikseen harjoitellut. Yhdessä työskentely kuuluu kuitenkin hevosten arkeen, jossa hevoset esimerkiksi kulkevat parina vankkureilla.
”Me ei kyllä harjoitella kyntöä oikeastaan ollenkaan. Mutta kaikkea muita hommia nämä kyllä tekevät yhdessä parina”, Mäki-Jaakkola sanoo.
Parivaljakon kanssa työskentelyssä tärkeää onkin hevosten välinen yhteistyö. Kun molemmat tietävät, mitä ollaan tekemässä ja liikkuvat samaan tahtiin, niitä ei tarvitse ohjata kumpaakin erikseen.
Suomenhevonen on hyvä työhevonen
Suomenhevosen päivää vietetään sunnuntaina 6. syyskuuta. Rodun historiaan kuuluu monenlaisia työtehtäviä, joten hevoskyntö on yksi tapa tuoda esiin suomenhevosen monipuolisuutta.
Kokoonsa nähden suomenhevonen on yksi maailman parhaista työhevosista. Sen vahvuus, kestävyys ja rauhallinen luonne tekevät siitä monipuolisen työhevosen.
Raili Mäki-Jaakkolalle perinteisten hevostaitojen ylläpitäminen on tärkeää. Hän kertookin opettavansa mielellään omia taitojaan kaikille, jotka ovat niistä kiinnostuneita.
”Mielestäni suomenhevosen kuuluu olla myös työhevonen”, hän toteaa.
Mäki-Jaakkola nostaa työhevosen tärkeäksi ominaisuudeksi rauhallisuuden. Työtehtävissä hevosen täytyy pystyä keskittymään tekemiseensä ilman turhaa hötkyilyä. Suomenhevonen sopii hänen mielestään tehtävään hyvin.
”Rauhallisuus on melkeinpä työhevosen tärkein ominaisuus. Suomenhevosesta saa helposti tehtyä työhevosen, jos se on luonteeltaan rauhallinen. Ne ei paljon hötkyile.”
E.V Kenraali ja Hallanvaara ovat Railin mukaan monikäyttöisiä hevosia. Työhevosharrastuksen lisäksi niillä voi ajaa ja ratsastaa.
”Kyllä niillä voi tehdä ihan mitä vaan. Mutta raveissa ne eivät pärjää, vauhti ei riitä”, hän naurahtaa.
20-vuotisjuhla Eurajoella
Hevoskynnön SM-kilpailut järjestetään lauantaina 5. syyskuuta Vuojoen kartanon pelloilla Eurajoella. Tänä vuonna kilpailu järjestetään jo 20. kerran.
Kilpailussa on kolme luokkaa: suomenhevosten yksilöluokka, suomenhevosten parivaljakko sekä kaikille roduille avoin yleinen luokka. Parhaan kyntötuloksen saavuttanut hevonen voittaa SM-tittelin ja voittajalle rahapalkinnon.
Kilpailun lisäksi tapahtumassa on koko perheelle ohjelmaa. Päivän aikana luvassa on muun muassa keppihevoskisa, hevosajelua ja livemusiikkia. Alueella on myös kahviopalvelut ja arpajaiset.
Suomenhevosen päivää on vietetty 6.9. vuodesta 2007 alkaen. Suomenhevonen on ainoa maamme alkuperäinen hevosrotu, jolla on ollut korvaamaton rooli Suomen historian, metsätalouden ja maatalouden rakentamisessa. Tänä päivänä suomenhevonen on monipuolinen urheiluhevonen ja loistava harrastuskaveri. Ensi vuonna suomenhevosen kantakirja viettää 120-vuotisjuhlavuottaan, samana vuonna, kun Suomi juhlii 110-vuotista itsenäisyyttään.
Suomen Hippos ry ja Suomen Ratsastajainliitto ry antavat vuosittain 6.9. liputussuosituksen kansallishevosemme kunniaksi.
