Edellisessä Hevosmaailman numerossa satulaseppä Petro Sirola kertoi laajasti muun muassa satuloinnista, satulan sopivuudesta ja epäsopivan satulan tuomista ongelmista. Tähän artikkeliin kokosimme Sirolan huoltovinkit ja hyödylliset ohjeet, joita noudattamalla satulan käyttöikää voidaan pidentää. Kun satulasta pidetään hyvää huolta, vaikuttaa se myös satulan käyttömukavuuteen ja turvallisuuteen.
Nahka vaatii rasvaa
Sirola suosittelee rasvaamaan satulan joka kolmas kuukausi kauttaaltaan, jolloin satula pysyy hyvässä kunnossa. Satulasaippuaa Sirola ei suosittele käyttämään, ellei satula ole todella likainen.
– Itse käytän harvoin saippuaa, sillä siitä tulee nahkaan niljakas pinta, toteaa Sirola ja lisää, että jos satula kuitenkin on todella likainen ja pölyinen, voi pesuun käyttää esimerkiksi suihkutettavaa satulasaippuaa.
– Hiekat ja lika pyyhitään varovasti naarmuttamatta satulaa. Joskus patjoissa voi olla pinttynyttä likaa, joka saadaan pois liottamalla likaa siihen tarkoitetulla aineella. Sen jälkeen patjat voidaan pyyhkiä suihkutettavalla saippualla.
Ennen rasvausta on tärkeää antaa satulan kuivua huoneenlämmössä hyvin. Rasvaus tapahtuu myös huoneenlämmössä, sillä viileämmässä lämpötilassa rasvat kovettuvat.
– Satulan voi pyyhkäistä puhtaaksi sienellä, jossa on satulasaippuan sijaan kevyesti rasvaa. Ompeleiden haurastumista ei tarvitse pelätä. Ne haurastuvat yleensä hankauksesta ja myös hoitoaineista, joissa on liuottimia mukana. Sellainen aine on tunnistettavissa viimeistään tärpätin hajusta, eikä sitä kannata käyttää. Suosittelen kasvirasvoista tehtyjä laadukkaita ja mahdollisimman luonnonmukaisia rasvoja, neuvoo Sirola 35 vuoden kokemuksella.
– Ennen satulan rasvausta, voi rasvapurkkia pitää hetken lämpimässä vedessä, jotta rasva lämpenee ja tulee lähes juoksevaksi. Silloin se myös imeytyy nahkaan paremmin. Satulasta rasvataan kaikki pinnat, myös istuinosa, sillä ilman rasvaa istuin kuivuu ja repeytyy saumoistaan.
– Vastinhihnat rasvataan vain kerran vuodessa, muuten ne venyvät, toteaa satulaseppä, joka on nähnyt liiallisesta rasvaamisesta luiruiksi venyneitä vastinhihnoja.
Satulavyön huolto yhtä tärkeää
Satulavyö kannattaa irrottaa satulasta heti käytön jälkeen ja säilyttää muualla kuin satulan päällä.
– Vyö kostuu sisäpuolelta hevosen hiestä ja rapautuu ulkopuolelta. Alkuun vyön voi pyyhkäistä rätillä ja poistaa siitä pahimman lian. Vyön annetaan aina kuivua hyvin ja vasta sen jälkeen se hoidetaan rasvaamalla, muuten vyön nahka kuivuu helposti koppuraiseksi.
– Jos näin on jo käynyt, kannattaa vyö käsitellä lämpimällä rasvalla tai öljyllä useaan kertaan. Itse olen joutunut öljyämään kuivaksi koppuroituneen nahkavyön jopa viisi kertaa, jotta se taas oli kunnossa. Hapertunutta ja halkeavaa nahkavyötä ei voi enää elvyttää, eikä tietenkään turvallisuussyistä käyttää, vaan vyö pitää vaihtaa uuteen.
Nyrkkisäännöksi Sirola ehdottaa, ettei mitään hihnaa kannata kovasti rasvata. Ei myöskään jalustinhihnoja, vaikka ne olisivat venymättömät, joita Sirola suosii.
– Tavalliset nahkaiset jalustinhihnat, joita ennen vallan käytettiin, muuttuvat ajan kanssa varmasti epäsymmetrisiksi. Laadukkaissa, venymättömissä jalustinhihnoissa on nailonhihna ohuen nahkahihnan sisällä ja kaksi tikkiriviä reunassa.
– Valitettavasti venymättöminä jalustinhihnoina myydään myös sellaisia malleja, jotka ovat sen verran huonolaatuisia, että ne venyvät. Jos jalustinhihnat pääsevät venymään, seuraa siitä epäsymmetriaa ratsastajan fysiikkaan sekä ratsastukseen.