017HE326 3

HHy väy vä EElämälämä 17 Säännöllinen liikunta ehkäisee virtsankarkailua Paljon liikuntaa harrastaville naisil – le kehittyi virtsankarkailua noin 20-30 prosenttia epätodennäköisemmin kuin naisille, jotka harrastivat vähänlaisesti liikuntaa. Yhteydet hieman vaihtelivat, mutta liikunta liittyi pienempään ponnistus-, pakko- ja sekamuotoisen virtsankarkai – lun riskiin. Liikunta voi vahvistaa lan- tionpohjan lihaksia, mikä ehkäisee virt- sankarkailua, mutta se voi myös vähentää virtsankarkailun riskitekijöitä kuten li- havuutta. Virtsankarkailu on varsin yleinen vaiva etenkin naisilla. Siitä kärsii noin viidennes 40–60-vuotiaista suomalaisnai- sista ja yli 70-vuotiaista jopa puolet. Virt- sankarkailulle altistavat muun muassa ylipaino, ummetus, krooninen yskä sekä runsas tupakointi. Keski-iässä riittävästi liikkuvat elävät toden- näköisesti pitempään Liikuntasuositusten mukaisesti kes – ki-iässä liikkuvat elävät todennäköisem- min muita pitempään, tuore australia- laistutkimus vahvistaa. Tutkimuksessa tämä havaittiin 50-70-vuotiailla naisilla. Tulosten perusteella naisen riski me – nehtyä 15 vuoden seurannan aikana oli puolet pienempi, jos hän liikkui suositus- ten mukaisesti koko tutkimuksen ajan. Tämä havaittiin verrattuna naisiin, joiden fyysinen aktiivisuus jäi koko seurannan ajan alle liikuntasuositusten. Riittävänä liikuntana pidettiin vähin – tään 2 tuntia 30 minuuttia reipasta liik- kumista viikossa. Tämä saattoi tarkoittaa esimerkiksi uintia, jumppaa tai tanssia. T U T K I M U S S E L V I T T I Hyvä kestävyyskunto keski-iässä ennustaa terveempiä elinvuosia H yvä kestävyyskunto keski-iäs- sä liittyy pidempään aikaan ilman vakavia pitkäaikaissai – rauksia ja vähäisempään sairastavuu- teen, osoittaa laaja yhdysvaltalainen seurantatutkimus. Hyväkuntoiset myös usein elävät muita kauemmin. Tutkimuksessa seurattiin yli 25?000 miestä ja naista, joiden kestä – vyyskunto mitattiin ennen 65 vuoden ikää. Osallistujat olivat terveitä tut- kimuksen alkaessa. Parhaassa kestä- vyyskunnossa olleet elivät keskimää- rin pitempään ja terveempinä kuin osallistujat, joiden kestävyyskunto oli huono alle 65-vuotiaana. Hyvä – kuntoisten elinvuosista suurempi osa oli ns. terveitä elinvuosia eli vuosia, jotka elettiin ilman kroonisia sairauk- sia kuten sydän- ja verisuonitauteja. Lisäksi hyväkuntoisten sydän- ja verisuonisairaudet, aineenvaihdun – taan ja munuaisiin liittyvät sairaudet sekä syöpäsairaudet alkoivat keski- määrin 1,5 vuotta myöhemmin kuin osallistujien, joiden fyysinen kunto oli huonompi seurannan alkaessa. Tulok- set vahvistavat näyttöä keski-iän fyy- sisen kunnon merkityksestä ja osoitta- vat hyvän fyysisen kunnon liittyvän pitempään ja terveempään elämään yli 65-vuotiailla.

Lisää artikkeleita aiheesta

Hevosen työkäyttö

Hevoskynnön SM-kilpailu täyttää 20 vuotta – sunnuntaina liputetaan suomenhevoselle

Hevoskynnön SM-kilpailussa tarvitaan hevosen ja ohjastajan välistä yhteistyötä, mutta parihevossarjassa yhteistyön täytyy toimia myös hevosten kesken. E.V Kenraali ja Hallanvaara…

Hevosen hyvinvointi

Istunnalla on väliä

Ratsastajan saumaton yhteistyö hevosen kanssa vaatii taitoa tunnistaa hevosen kehonliikettä ja mukauttaa oman kehon käyttö tähän. ”Ratsastajan on ensiarvoisen tärkeä…

Hevosalan järjestöt

Ratsastajainliitolle valittiin uusi hallitus

Puheenjohtajaksi valittiin vuoden 2026 loppuun jatkuvalle toimikaudelle Sonja Lesch, joka oli ainoa ehdokas. Hallituksen jäseneksi toimikaudelle, joka päättyy vuoden 2028…