010 014HM326

10 Metsä on hevosen kuntosali Rauhallinen mäkikävely kehittää erityisesti hevosen takaosan lihaksia. Metsä ei ole hevoselle vain paikka maastoilla. Se on kokonainen kuntosali, tasapainorata ja mielenvirkistys samassa paketissa. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström 11  › 12 Marjut Konttinen ja Lenni-poni. Marjut on koulutettu hevoshieroja. Hän on suorittanut pääopinnot ELK Weterissä ja O.t.e hoitokeskuksessa vuonna 2016. Hän käyttää hoitomuotona pääasiassa fascia-käsittelyä, ja sen lisäksi erilaisia venytyksiä ja nivelten mobilisointia sekä tarvittaessa laserhoitoa. Kuva: Jenni Konttinen M etsäpolulla kulkeva hevonen joutuu jatkuvasti arvioimaan, mihin se asettaa jalkansa. Juuret, kivet ja korkeuserot tekevät jo- kaisesta askeleesta pienen tasa- painoharjoituksen. Vantaalainen hevoshieroja Marjut Konttinen näkee työssään jatkuvasti eron luonnossa liik- kuvan hevosen ja vain kentällä tai maneesissa työskentelevän hevosen välillä. ”Sellaisilla hevosilla, joita on ratsastettu vain tasaisella kentällä tai maneesissa, on usein huono tasapaino metsässä. Ne saattavat huojua selvästi”, Konttinen kuvailee ja kertoo, että epä- tasainen maasto haastaa hevosen kehoa aivan eri tavalla kuin tasainen pohja. ”Metsäpoluilla on juuria, kiviä, korkeuseroja ja vaihtelevia alustoja, jotka pakottavat hevo- sen käyttämään kehoaan monipuolisesti. Sen lisäksi sopivan pehmeillä metsäpoluilla kulke- minen kuormittaa niveliä vähemmän.” Hevosen lihashuollon ammattilaisena Kont- tinen muistuttaa, että hevosen keho ja mieli hyötyisivät huomattavasti nykyistä enemmän luonnossa liikkumisesta. Tasapaino kehittyy nopeasti On tavallista, että metsään tottumaton hevo- nen aluksi huojuu ja kompuroi. Konttinen on kuitenkin huomannut, kuinka nopeasti he- vonen alkaa löytää tasapainonsa. Hän koros- taa, ettei hevosen huojumista tai kompuroin- tia tarvitse säikähtää. ”Se on yleensä vain tasapainon hakemis- ta. Tärkeintä on antaa hevoselle mahdollisuus 13  Vaihtelevassa metsässä hevonen käyttää kehoaan monipuolisesti ja sen tasapaino kehittyy. › käyttää päätään ja kaulaansa tasapainon hake- miseen, joten pitkät ohjat ovat ihan ehdottomat. Hevonen hakee tasapainoaan kaulan ja pään avulla, joten sitä ei kannata ratsastaa metsäs- sä tiukassa paketissa.” Jos hevonen jännittää metsää ja uutta ym- päristöä, kannattaa aloittaa rauhallisesti esi- merkiksi toisten hevosten seurassa tai talut- tamalla. ”Monet hevoset säikkyvät helposti, jos niillä ei ole ollut mahdollisuutta maastoiluun, mutta yleensä niistä tulee melko nopeasti paljon rau- hallisempia ja järkevämpiä.” Metsä aktivoi vatsalihakset Konttisen mukaan metsässä käveleminen ke- hittää hevosen lihaksistoa tavalla, johon tasai- 14 Mitä hitaammin hevonen kävelee ylämäkeen, sitä enemmän lihakset joutuvat töihin. nen kenttä ei pysty. Erityisen tehokkaita ovat luonnon omat esteet, kuten rungot, risukot, ojat ja purot. ”Kun hevonen ylittää puunrunkoja ja joutuu nostelemaan jalkojaan, se käyttää siihen vatsa- lihaksiaan todella paljon.” Pitkät ohjat nousevat jälleen tärkeään rooliin. ”Hevosen pitää saada laskea päänsä alas ja katsoa itse, mihin se astuu. Kun se venyttää päätä alas, myös selkä nousee, jolloin koko ylä- linja työskentelee tehokkaasti.” Konttinen muistuttaa myös käynnin mer- kityksestä. ”Vaikka käynti näyttää rauhalliselta, se on hevoselle yllättävän raskasta lihastyötä. Käynti on hevoselle ainoa askellaji, jonka se joutuu te- kemään pelkästään lihaksilla. Siksi monet hevo- set pyrkivät ylämäissä raviin tai laukkaan, sillä se on niille helpompaa. Kun hevonen pääsee säännöllisesti kävelemään kumpuilevassa met- sässä, sen lihakset alkavat vahvistua.” Voimaa takaosaan Konttinen pitää mäkitreeniä erinomaisena har- joitusmuotona erityisesti hevosen takaosalle. ”Mitä hitaammassa käynnissä kiivetään, sitä enemmän lihakset työskentelevät. Erityisen hyödyllistä mäkitreeni on hevosille, joilla on ongelmia takapolvissa, usein niiden hakautu- misessa. Takapolvi tarvitsee ympärilleen tueksi vahvat lihakset. Juuri kiipeily kasvattaa niitä lihaksia.” ”Harjoittelussa täytyy kuitenkin edetä mal- tilla. Aluksi voidaan kiivetä vaikka vain yksi tai kaksi mäkeä ja jos hevonen väsyy ja haluaa pysähtyä hetkeksi, sen täytyy saada vähän hen- gähtää. Tärkeää on harjoitella kiipeämistäkin nousujohteisesti, eikä koskaan liikaa.” Konttinen vertaa mäkitreeniä hankitreeniin. ”Molemmissa tärkeintä on nousujohteisuus. Hankitreeniäkin tehdään aluksi vain muuta- mia minuutteja kerrallaan. Sama pätee mäkit- reeniin. Ei koskaan liikaa kerralla.” Metsäpolut eivät ole ainoa vaihtoehto. Myös hakkuualueet ja ryteiköt voivat toimia tehok- kaina harjoittelumaastoina, kunhan turvalli- suus huomioidaan. ”Hakkuualueella hevonen joutuu koko ajan katsomaan, mihin astuu. Se joutuu pitämään tasapainoa yllä ja nostelemaan jalkojaan.” Konttinen muistuttaa kunnollisten suojien tärkeydestä. ”Jos hevonen viedään hakkuualueelle tai ry- teikköön, sen jalkojen pitää olla suojatut hyvin. Pelkät lyhyet suojat eivät riitä, vaan niiden pitää olla kunnolliset ja pitkät, jotta hevosen jalat eivät naarmuunnu.” Hevosen mindfulnessia Lopulta metsän kuntosali tarjoaa jotain, mitä yksikään kenttä tai maneesi ei täysin korvaa. ”Luonnollista liikettä, vaihtelevia ärsykkeitä ja hevosen lajityypillistä tapaa käyttää kehoaan. Kun hevonen saa käyttää itseään luonnollisesti, sen tuki- ja liikuntaelimet voivat paremmin. Li- säksi metsällä, kuten luonnolla muutenkin, on terapeuttinen vaikutus myös hevoseen.” Konttinen painottaa, että tärkeintä on us- kaltaa aloittaa, vaikka hevonen olisi alkuun epävarma. ”Jos hevonen ei ole tottunut liikkumaan met- sässä ja säikkyy, ainoa tapa oppia on mennä sinne. Toki turvallisesti ja hevosen ehdoilla, mutta yleensä ne oppivat nauttimaan metsä- lenkeistä.” ”Rentous ja rauhallisuus ovat perusedelly- tykset sille, että hevonen saa parhaan fyysi- sen hyödyn metsäretkistä. Yleensä hevoset rauhoittuvat luonnossa. Ne oppivat käsitte- lemään uusia asioita ja niistä tulee varma- jalkaisempia”, toteaa hevoshieroja Marjut Konttinen. 